Hanian suomalaisten kevätkirkkoon Halepassa kokoonnuttiin torstaina harventunein joukoin.
Moni oli saanut kevätflunssan, eikä kuorostakaan kirkkoon päässyt kuin Inkku ja Ritva. Kuoron harjoituksetkin jäivät tällä kertaa väliin. Laulettiin kuitenkin reippaasti ja kuunneltiin pastori Pertti Hellin ansiokasta saarnaa leivän suhteesta uskoon ja miten leipä liittyi Jeesuksen kohtaloon olennaisesti. Harvemmin sitä tulee ajatelleeksi, että niin arkipäiväinen asia kuin leipä nostattaisi ajatuksia elämästä ja kuolemasta ja uskosta, vaikka ’vettä ja leipää’-kuurikin on meille kaikille tuttu aihe. Kiintoisaa kuunnella uusia näkökulmia leipätorstain kirkonmenoissa. Ja tokihan pyhällä ehtoollisella nautimme kuvaannollisen leivän ja viinin.
Kirkkoiltaa sää suosi, vaikka hieman vilpoisalta kirkkosalikin aluksi tuntui. Inkku oli muistanut tuoda tuikkuja kauniisti tunnelmaa luomaan alttaripöydälle.
Kirkon raskas rautaovi aukesi ja meni kiinni sopimuksen mukaan, toisin kuin viime vuonna. (Katso Kolmen päivän juhlaputki vol 1)
Musiikista ja säestyksestä huolehti aina yhtä tomera ja ammattitaitoinen kanttorimme Ville Karhula. Tällä kertaa seremoniaan oli tuotu mukaan vähän rytmikkäämpiäkin osioita, joita Ville pyöritteli hammondistaan antaumuksella. Virret veisattiin hänen vakaan tenoriäänensä kannustavalla johdolla.
Kirkon jälkeen ruokailimme vielä kodikkaassa ja tutussa Tavernassa (Petra) kulman takana., Ilta oli sekä harras ja tunnelmallinen että riemuisa ja keväinen.
Toivotimme myös poissa olleille ’seurakuntalaisille’ pikaista paranemista.
-Jussi