Kreetan kodittomat koirat…..ja vähän muutkin eläimet.

Max -koirani.

Minua pyydettiin kirjoittamaan tänne Hanian suomalaisten blogiin Hanian kodittomista koirista. Pyyntö tuli jo jokin aika sitten, mutta hivenen kesti tämä toteutus. Tosin tämä aihe ei vanhene saati ole ratkaistu, joten käyhän se näin vähän myöhässäkin.

Ilmeisesti syy, miksi juuri minä tämän pyynnön sain on, että kaikki yhdistyksessämme tietävä keneltä odottaa viestiä, kun joku eläin tarvii apua. Milloin pyydän lentokummia milloin tilapäistä hoitokotia kadulta poimimalleni koiralle tai kissapentueelle, jonka joku tyrkkäsi kotini kulmalla olleeseen roskikseen. Tämä on meille kreetalaisille niin tuttu ilmiö, että siitä saisi kirjoitetuksi aika monta romaania ja vuosia pyörivää TV­sarjaa.

Näiden vuosien aikana, paikallisten käyttäytymismallit ovat tulleet minulle hyvin tutuiksi, voisin sanoa liiankin tutuiksi. Minulta kysytään usein; Miksi? ja Kuinka joku voi? Oikeaa syytä voi vain arvailla, mutta aika usein taustalla on tietämättömyys ja/tai laiskuus. Oli syy mikä tahansa, teot ovat meidän eläinrakkaiden ihmisten mielestä käsittämättömiä ja usein todella julmia. Vaikka meitä eläinrakkaita alkaa pulpahtelemaan esiin Kreetankin maaperästä vuosi vuodelta enemmän, silti vastapuoli meidät päihittää vielä 6-0!

Onneksi apuumme on tulleet useat auttavat ja eläinrakkaat kanssaihmiset myös Kreikan rajojen ulkopuolelta. Monessa maassa on perustettu yhdistyksiä, joiden tarkoitus on näiden eläinraukkojen pyyteetön auttaminen. Avun muotoja on monia, ruoka ja lääketoimituksista, raha­avustuksista ja adoptoinnista aina vapaaehtoiseen työhön paikallisilla tarhoilla ja kaduilla.

Yksi tällainen, meitä suomalaisia hyvin lähellä oleva yhdistys, on Kreetan kodittomat eläimet Ry. (http://www.kreetankodittomatelaimet.fi) Yhdistyksen perusti helsinkiläinen, perheenäiti, Mari Rantanen, joka vuonna 2011, tuli miehensä kanssa rentoutumaan ja viettämään rauhallista lomaa Hanian auringon alla. Mutta toisin kävi. Pieni nappisilmäinen karvaturri päätti, että nuo ulkomaalaiset ovatkin ihanan ystävällisiä ja niiden mukaan minäkin haluan. Ja niinhän siinä kävi, että siitä nappisilmästä tuli helsinkiläinen.

Omien ja ystävänsä, Nanna Heikkilän, kokemustensa perusteella kaveruksilla syttyi halu auttaa muitakin nappisilmiä Kreetan kaduilla, ja näin syntyi yhdistys, jonka toiminta on Hanian lehdistössä ja eläinpiireissäkin huomioitu ja arvostettu. Yhdistyksen jäsenet ovat mm. talkootöinä rakentaneet Soudan tarhalle koiran koppeja, keränneet kirpputoritoiminnalla rahaa eläinlääkäri kuluihin ja eläinten ruokaan. He myös keräsivät 450 nimeä sisältävän adressin, jossa ihan tavalliset suomalaiset Kreetan kävijät osoittivat huolensa näitä Hanian kaduille hylättyjä eläinraukkoja kohtaan, ja joiden eteen mikään virallinen taho ei pistä tikkua ristiin. Adressin toimitti Mari yhdessä, Hanian suomalaisten puheenjohtajan ja Suomen kunniakonsulin, Inge­Maj Tsontun kanssa Hanian kaupunginjohtajalle.

Myös Hanian suomalaiset yhdistys on tempaissut koirien hyväksi. Yhdessä paikallisen eläinsuojelujärjestön Noah’s Ark Animal Sanctuary:n kanssa järjestettiin tapahtuma, jossa kuoromme laulaessa kerättiin noin 300 euroa eläinten hyväksi. Yhdistys osallistui myös koirakävelyille, joilla pyrittiin saamaan huomiota koirien huonolle kohtelulle. Ja onpa sitä mielenosoituksiinkin osallistuttu, kun joukko viattomia koirasieluja koki väkivaltaisen kuoleman ilkeiden ihmisten toimesta ja välinpitämättömien kanssaihmistemme silmien alla.

Toki myös Kreetalta löytyy paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa ja auttavatkin, kykyjensä mukaan. Apu voi olla pientä, vaikka vain puhtaan juomaveden saannin varmistaminen lähiseudun eläimille. Mutta tämäkin apu voi pelastaa monta janosta kärsivää eläintä kesäkuumalla. Kannustaakseen myös paikallisia yrityksiä auttamaan, Kreetan kodittomat eläimet Ry:n jäsenet, yhdessä Haniassa asuvien suomalaisten eläintenystävien kanssa, painattivat ” Eläinystävällinen yritys”­tarroja. Näitä tarroja yhdistys jakaa ansiokkaille yrityksille tunnustukseksi heidän toiminnastaan kodittomin eläinten hyväksi. Tarra kertoo kyseisen yrityksen asiakkaille, että tämä yritys välittää ja auttaa, ja näitä yrityksiä suosimalla myös meistä jokainen voi auttaa omalta osaltaan. Tämä on vähintä, mitä ihan jokainen meistä voi tehdä.

Toki kaikki muukin apu on tervetullutta! Kuten kaikki, vähääkään aikaansa seuraavat ihmiset tietävät, Kreikan paha talouskriisi vain pahenee. Edessä oleva talvi tulee olemaan entistäkin vaikeampi, ei vaan ihmisille, mutta myös kaikille Kreetan ja koko Kreikan eläimille. Kun ihmisillä ei ole rahaa omaan ruokaansa, ei sitä löydy myöskään eläimille. Tästä syystä eläimiä tullaan hylkäämään entistä useimmin kaduille ja paikallisten yhdistysten, jo ennestään täysille, tarhoille.

Matkalla.

Mitäkö sinä voisit tehdä auttaaksesi? No, avustusmuotoja on monta. Voit mm toimia lentokummina uuteen elämään ja uuteen kotiin matkustaville eläimille. Voit lahjoittaa tarvikkeita tai rahaa eläinten lääkkeisiin ja ruokaan, joko suoraan Haniassa toimiville yhdistyksille tai Kreetan kodittomat eläimet yhdistyksen kautta. Niin ja tietysti suurin apu olisi antaa oma koti yhdelle Kreetan nappisilmälle ja samalla päästä nauttimaa Kreetan auringon hedelmästä myös Suomen pakkasissa, vuoden jokaisena päivänä. Nämä karvakuonot ovat kiitollisia ja uskollisia ystäviä niin lapsille kuin vanhuksillekin. Parempaa ystävää on vaikea löytää!

Terveisin Saija Korpijärvi

Minun ”tupla-kreikkalaiseni”

PS. Tätä tekstiä raapustaessani, minun omat Kreetan hedelmät ovat nauttineet, Suomen viimeisistä auringon säteistä, kotisohvallani maaten. Mutta nyt me lähdemme yhdessä raikkaaseen ulkoilmaan haistelemaan uusia tuulia ja katsomaan olisiko ystävämme Zina (sekin ex­ kreetalainen) jo myös päiväkävelyllään. Kreetan tuttujahan on aina niin kiva moikata!