TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2017

 

JUMALATTOMAN ISO KAKKU.

 

Hanian Suomalaiset ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin sunnuntaina 29.1.2017 klo 18:30 Arja Aarnion kotona Kalamakissa. Kokous oli laillinen ja päätösvaltainen. Paikalla oli 11 jäsentä ja 2 oli antanut valtakirjan. Kokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Edellisessä hallituksessa olleista eivät halunneet jatkaa puheenjohtaja Inge-Maj Lassfolk-Tsontos ja media- ja viestintäsihteeri Jussi Wahlgren. Varapuheenjohtaja Minna Pirilä, rahastonhoitaja Jutta Evokari ja sihteeri Arja Aarnio halusivat ja saivat jatkaa hallituksessa. Heistä vain Minna Pirilän asema muuttui 2.2.2017 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa: hänestä tuli puheenjohtaja. Uusina jäseninä hallitukseen tulivat Päivi Uihero-Daudaki, varapuheenjohtaja, ja Eija Ellinas, jäsen, varasihteeri.

Uusiksi varajäseniksi valittiin Marianne Bataki ja Jussi Wahlgren.

Hallitus kokoontui vuoden 2017 aikana 11 kertaa. Eija Ellinaksen poissaolon aikana Jussi Wahlgren osallistui kokouksiin. Arja Aarnion ja Eija Ellinaksen poissa ollessa sihteerinä toimi Päivi Uihero-Daudaki.

Vuosi 2017 muistetaan Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuotena. Siispä yhdistyksemmekin toiminnan keskiössä olivat valmistautumiset Rethymnonissa järjestettävään Kreetan suomalaisten Suomi 100 -juhlaan.

Toinen suuri tapahtuma oli maaliskuussa 2017 järjestetty Kreikan ja Kyproksen Suomi-koulujen opettajien seminaari ja muiden suomalaisten tapaaminen Haniassa. Yhdistyksemme tehtävänä oli järjestää ohjelmaa paikalle tulleille ei-opettajille.

 

SUOMI 100 -JUHLA

Vuonna 2017 oli Rethymnonin suomalaisten vuoro järjestää joulujuhla. Itsenäisyyden juhlavuotena juhla laajennettiin Kreetan suomalaisten Suomi 100 -juhlaksi, jota siis vietettiin 25.11. Paikalle oli kutsuttu joulupukin lisäksi suurlähettiläs Juha Pyykkö perheineen, turistipappi Heikki Järvinen puolisoineen ja kanttori Margaret Vainio. Juhlapaikaksi oli valittu taverna Korfi.

Hanian Suomalaiset ry:n panos juhlassa oli suuri: ”Hyvä Suomi” -näytelmän ensi-ilta ja kuoron esiintymiset. Lisäksi yhdistyksemme hoiti juhlan videoinnin. Juhlassa yhdistyksen hallitus muisti ansioituneita jäseniä: pitkäaikainen puheenjohtaja Inge-Maj Lassfolk-Tsontos ja entinen hallituksen jäsen ja Suomi-koulun opettaja Reetta Oksalampi-Kokkinakis kukitettiin. Suomi-Seuran ansiomerkit työstä suomalaisen kulttuurin ja ulkosuomalaisten kotimaanyhteyksien säilyttämisen hyväksi ojennettiin Arja Aarniolle ja Eija Ellinakselle.

Yhdistys maksoi jäsentensä ruokailun ja matkat Rethymnoniin ja takaisin Suomi-koulun tilaamalla bussilla. Juhlaa pidettiin onnistuneena.

 

SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN SEMINAARI JA MUIDEN SUOMALAISTEN TAPAAMINEN

Haniassa järjestettiin 17. – 19.3. Suomi-koulujen opettajien seminaari ja samalla muidenkin suomalaisten tapaaminen. Yhdistyksemme tehtävänä oli järjestää ohjelmaa paikalle tulleille muille suomalaisille. Reetta Oksalampi-Kokkinakis ja Arja Aarnio veivät 18.3. vieraat opastetulle kierrokselle Merimuseoon, minkä jälkeen kahviteltiin MegaloO-kahvilassa. Illalla oli vuorossa jumalanpalvelus Halepassa. Sieltä olikin jo kiire yhteiselle illalliselle tavernaan nimeltä Mezedosholeio. Meitä suomalaisia oli paikalla yli 40 henkeä. 19.3. vieraille oli järjestetty Luovan ilmaisun kurssi. Ohjaajan tulon peruunnuttua Minna Pirilä ja Jussi Wahlgren vetivät tanssiharjoituksia. Valmiin tuotoksen videoi Minna. Sitten vuorossa oli kanteleensoiton opettelua ja kadonneen äänen etsimistä kanttori Margaret Vainion johdolla. Ja väliajalla oli tarjolla kahvia ja pikkupurtavaa.

 

HANIAN SUOMALAINEN KUORO (Kirkuvat kaunottaret)

Kuoro harjoitteli kerran viikossa kesäkuukausia lukuun ottamatta ja harjoittelua lisättiin kuukautta ennen Suomi 100 -juhlaa. Kuoroa ohjasivat Eija Ellinas ja Minna Pirilä.

Kuoro keskittyi pääasiassa Suomi 100 -juhlan ohjelmistoon, joka käsitti moniäänisiä klassisia ja uudempia isänmaallisia ja joululauluja. Lisäksi ohjelmaan kuuluivat jumalanpalveluksissa esitetyt kirkkolaulut.  Juhlaohjelmiston harjoittelu käynnistettiin 17. – 19.3. toteutetulla kuoroleirillä. Leirin pitivät kanttori Margaret Vainio ja musiikinopettaja Pauliina Mäkinen ja pitopaikkana oli kunniakonsulaatti. Osallistujat olivat kuorolaisia Kyprokselta, Rodokselta ja Haniasta ja se toteutettiin Kreikan ja Kyproksen suomalaisten kokoontumisen yhteydessä Haniassa.

Suomi 100 -juhlassa kuoro käsitti 9 henkeä: johtaja, 8 laulajaa ja soittajaa. Säestysinstrumentit olivat piano, piensitra ja 2 kanteletta. Kuoro esiintyi uusissa puvuissaan.

Vuoden 2017 aikana kuoro esiintyi seuraavasti: 18.3. jumalanpalveluksessa Haniassa, 24.11. joulukirkossa Haniassa, 25.11. Kreetan suomalaisten Suomi 100 -juhlassa Rethymnonissa, 7.12. jouluisessa illanvietossa Hanian ruotsalaisten ja ruotsalaisen papin kanssa.

 

HANIAN SUOMALAINEN TEATTERI

Hanian Suomalainen Teatteri kokoontui vuonna 2017 säännöllisesti kerran viikossa kevään aikana. Jussa Wahlgren sai juhlavuoden näytelmän käsikirjoituksen valmiiksi maaliskuussa. Suururakkamme roolien jako ja kohtausten harjoittelu alkoivat saman tien. Ryhmä piti taukoa kesällä. Alkusyksystä jälleen harjoiteltiin vuoden 2017 itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan kabareeta ”Hyvä Suomi” kerran viikossa ja kuukautta ennen ensi-iltaa jopa kaksi kertaa viikossa. Hanian suomalaisista 11 – 12 aktiivisinta oli mukana juhlanäytännön tuotannossa joko näyttelijänä, tarpeistonhoitajana, puvustajana tai musiikkivastaavana, laulajana.

Näytelmän ensi-ilta oli Kreetan suomalaisten Suomi 100 -juhlassa 25.11.2017 Rethymnonissa. Juhlissa oli mukana myös Suomen suurlähettiläs Juha Pyykkö Ateenasta.

 

JUHLIA

1. 2. juhlimme ystävänpäivää ja Inge-Maj Lassfolk-Tsontoksen syntymäpäivää Ladokolla-tavernassa. Tunnelma oli mukava ja sananmukaisesti lämmin.
2. 5. naistenpäivää vietettiinkin vähän toisin: katsottiin Attikon-teatterissa Oscar-palkittu elokuva ”Moonlights”.
3. 4. eli vähän etuajassa vietettiin vappua Me nou kai krasi -tavernassa Nea Horassa.
4. 5. äitienpäiväbrunssi nautittiin La Bóhemessa.
5. 11. juhlittiin Suomen satavuotista itsenäisyyttä muiden Kreetan suomalaisten kanssa taverna Korfissa Rethymnonissa.
6. 12. yhdistyksemme järjesti itsenäisyyspäiväjuhlan taverna Bristolissa. Illan ohjelmassa oli kuohujuomaa ja pikkupurtavaa yhdistyksen tarjoamana. Paikalla oli 10 jäsentä.

 

TAIDETTA JA MUSIIKKIA

1. 10. saimme opastetun kierroksen taidenäyttelyssä, jonka teemana oli ”Kreetalaiset katsovat merelle”. Jäsenemme Eija Ellinas oli yksi taiteilijoista.
2. 11. Mega Place teatteri esitti kreikkalaisen version näytelmästä ”Housut pois” (Antres etoimoi gia ola). Muutamat jäsenet olivat paikalla ja pitivät näytelmästä kovasti.
3. 12. käytiin katsomassa Attikon-elokuvateatterissa suomalainen elokuva ”Joulutarina”, joka kertoo joulupukin lapsuudesta ja siitä, miten hänestä tuli joulupukki. Elokuva oli osa Hanian filmifestivaalin ohjelmistoa.
4. 6. vietettiin Kalamitsissa musiikki-iltaa. Kimmo Hyyppä soitti bouzukia, hänen anoppinsa Marketta Udelius tarjosi tonnikala- ja perunasalaatit. Paikka oli Akropolis-kahvila. Kahvila oli täynnä väkeä ja tunnelma katossa. Tanssittiinkin. Pikkubussilla oli liikkeellä 23; kaikkiaan suomalaisia oli 27.
5. Kesäkaudella käytiin muutamaan otteeseen laulamassa karaokea Hotshotissa.

 

KURSSEJA

1. – 19.3. ohjelmassa oli Luovan ilmaisun kurssi. Iida Liitiäisen piti vetää tämä kurssi, mutta hän ei saapunut Haniaan. Näin ollen Minna Pirilä ja Jussi Wahlgren paikkasivat teettämällä tanssiharjoituksen ja videoimalla lopullisen version Perhosesta. Toinen osa kurssista toteutettiin joulukuussa.
2. 11. osallistuttiin Sound therapy sessioniin.
3. 12. ennen joulusaunaa tehtiin luovan ilmaisun kurssiin liittyen TRE-rentoutusharjoituksia.

 

JÄSENTAPAAMISET

1. 5. ja 4.10. yhdistys järjesti jäsenilleen lounastreffit Kauppahallissa.
2. 10. jäsentapaaminen oli Mistikes gevsis -tavernassa.
3. 12. vietettiin Jussi Pirilän läksiäisiä Thrakassa. Jussi P. soitti ja lauloi näytelmässämme sekä toimi sisarensa Minna Pirilän apurina lavasteiden teossa ja roudaamisessa. Kiitos Jussi avustasi!
4. 12. yhdistyksemme kuoro ja muutkin jäsenet olivat kutsuttuina mukana jouluisessa illanvietossa Hanian ruotsalaisten ja ruotsalaisen papin kanssa Orexi-tavernassa Kato Daratsossa.
5. 12. heitettiin joululöylyt Arja Konidin luona Megala Horafiassa.

 

KIRKONMENOT

1. Kreikan ja Kyproksen Suomi-koulujen opettajien seminaarin ja muiden suomalaisten tapaamisen yhteydessä pidettiin jumalanpalvelus 18.3. pienessä katolisessa kappelissa Halepassa. Paikalla oli parikymmentä henkeä.
2. Suomi 100 -juhlan aattona 24.11. pidettiin joulumessu Halepassa.

 

HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ

1. 2. tutustuttiin Soudassa olevaan koiratarhaan, jossa oli silloin suomalainen tyttö töissä. Koirilla näytti olevan hyvät suojat ja kunnolla ruokaa. Tuliaisina vietiin 70 kiloa kuivamuonaa, 8 litraa yleispuhdistusainetta ja iso kassillinen peittoja.
2. 11. Reetta Oksalampi-Kokkinakis ilmoitti myyvänsä taas joulukortteja Hard Luck Paws Crete – Kreetan hyväksi.

 

SUOMI-SEURAN APURAHAT

1. Keväällä 2017 anottiin apurahaa teatterin tarpeisiin, mutta tällä kerralla jäimme ilman.
2. Syksyllä anottiin kuoron pukuihin. Rahat myönnettiin juhliin liittyviin menoihin.

 

 

MUUTA

1. Kesällä Arja Aarnio toimitti Kansalliskirjastoon 6 vapaakappaletta kirjastamme ”Tarinoita paratiisista?”.
2. – 17.6. pidettiin Ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlaistunto Helsingin yliopistossa. Yhdistyksemme edustajana oli Arja Aarnio.

 

BLOGI

Vuoden 2017 aikana blogiin ei kirjoitettu paljonkaan. Siitä huolimatta kävijöitä oli 5 755 (6 797 v. 2016). Seuraajien määrä oli tuplaantunut ja heitä oli nyt 46.

 

SUMMA SUMMARUM

Yhdistys selvisi kunnialla työtaakastaan. Aikaisempina vuosina niin suositut retket eivät jostain syystä vuonna 2017 saaneet jäseniä innostumaan. Yrityksistä huolimatta suunnitellut retket jouduttiin peruuttamaan. Nähtäväksi jää, mitä vuosi 2018 tuo tullessaan. Mitään kovin isoja juttuja ei ole tiedossa näillä näkymin. Ehkä teemme retkiä!

Haniassa 21.1.2018

Arja A. (avustajina Reetta, Eija ja Jussi)

Kuva Minna (tämän vuoden vuosikokouksesta)

 

 

Botanical Park ja paljon muutakin

Tutkimusmatkailijat

Anoppini Onerva Markoulakis muutti terveyssyistä Suomeen kolmisen vuotta sitten; vaimoni Eila ja minä ostimme anopin kaksion Tsanakakis-kadulla loma-asunnoksi.  Tämän jälkeen olemme säännöllisesti viettäneet vapaa-aikaa Kreetalla. Heti täytyy sanoa, että ilman Miriamia asunnon hankkiminen ja hoitaminen ei olisi ollut  mahdollista; paljon on meitä auttanut myös Reetta.

Tämän vuoden ensimmäinen visiitti osui pääsiäiselle maalis-huhtikuussa: 27.3. – 17.4. Olin reissussa Eilan kanssa.

Lähdimme Oulusta välilauantaiaamuna 26.3. Vietimme päivän Helsingissä ja ja tarkoitus oli lentää sunnuntaina kuudelta Norwegianilla Haniaan. Hesassa kävimme Ateneumin upeissa näyttelyissä: Auguste Rodinin veistoksia ja Suomen taiteen tarina.

Heräsimme sunnuntaina lentokenttähotellissa hyvissä ajoin kolmelta aamulla  ja laittauduimme Vantaan kentälle kuuden lennolle vain huomataksemme, että lentäjän sairastumisen vuoksi  lähtö lykkääntyi nelisen tuntia. Hyvän kirjallisuuden (Eila) ja viskin, sikarien sekä kryptografian (minä) avulla aika saatiin rattoisasti kulumaan; iltapäivällä kahdelta oltiin sitten jo Tsanakakis –kadulla Haniassa.

Vietimme ensimmäistä kertaa kolmisen viikkoa loma-asunnossa ja etukäteen hieman epäilimme, keksimmekö koko ajaksi tekemistä. Viihtymisongelmia ei ilmaantunut, vaan touhua piisasi koko ajaksi: ystävien tapaamista, matkus-telua, ulkoilua, lukemista, opiskelua sekä asuntoon liittyviä hankintoja.

Kävimme ostamassa telkkarin Kotsovoloksesta  ja kyselemässä nettiyhteyttä Vodafonelta. Saimme telkkarin ja blue-ray –soittimen pelaamaan ongelmitta. Internet-yhteys jäi toistaiseksi hankkimatta; hinta tuntui aika kalliilta Suomeen verrattuna, varsinkin kun asuntoa ei välttämättä käytetä koko vuotta.

Tärkeä tehtävä meillä oli parvekkeen kaiteen uusiminen. Remontti toteutettiin Miriamin avustuksella. Meillä oli aikaisemmin ollut pieni ongelma parvekkeen metalliovessa, se ei sulkeutunut kunnolla. Miriam oli hommannut korjaus-miehen Alu-Tec –nimisestä firmasta. Kaveri oli pitänyt  työtä niin pienenä, ettei laskuttanut mitään, antoi vain yrityksen käyntikortin ja toivoi yhteydenottoa, mikäli jotakin vaativampaa tekemistä ilmenee. Oli helppo päätyä ostamaan palvelu samasta yrityksestä. Hintaa urakalle kertyi tonnin verran, verot mukaan lukien. Neljä miestä touhusi parhaimmillaan kaiteen kimpussa.

Kreetan kasvitieteellisessä puutarhassa vierailimme kymmenkunnan muun suomalaisen seurassa lauantaina 9. huhtikuuta. Retki oli oikein onnistunut, näimme tuhansia upeita kasveja.

Kaikenkarvaisia kasveja.

Knossoksessa oli tarkoitus vierailla sunnuntaina 10. huhtikuuta. Matka oli kuitenkin peruttu todennäköisesti osanottajapulan vuoksi, joten odottelimme turhaan matkatoimiston edessä aamutuimaan seitsemältä. Toteutimme reissun sitten omin päin maanantaina. Onnistunut matka ja ihan vaikuttavat rauniot, hiukan jäi sellainen jälkimaku, että kaivauksia johtanut Sir Arthur Evans oli muokannut paikkaa haluamansa kaltaiseksi ja tulkitsi löytöjä aika subjektiivisesti.

Wahlgrenin Jussi esitelmöi Charles Bukowskista runoilijana ravintola Mavro Provatossa tiistaina 12. huhtikuuta. Yleisö oli kansainvälistä, moni paikalla ollut lausui omia runojaan. Onnistunut kulttuuri-ilta.

Torstaina 14. huhtikuuta harjoiteltiin illalla näyttelemistä Mavro Provatossa taas Wahlgrenin Jussin johdolla. Oli hauskaa, Suomessa tuskin olisin uskaltanut tällaiseen tapahtumaan osallistua.

Ja niin oli kolme viikkoa vilahtanut.

Missä Minna luuraa?

Ei Minna missään luuraa, tekee vaan töitä kaupallaan ja siksi jää muutamat kokoukset ja tapaamisetkin väliin. Vaan jotakin viestiä kiireen ja stressin keskeltä ehdin siltikin.

Olemme viime aikoina tehneet erilaisia taiteellisia kokeiluja, tosin kuorohan on ollut ja vuodesta 1998 ja muonta laulua on siellä laulettu.

Pari vuotta sitten aloimme luovankirjoittamisen kurssin Jussi Wahlgrenin johdolla ja tuotoksena siitä saimme aikaan Hanian suomalaisten novellikokoelman Tarinoita Paratiisista? Lisää tietoja löydät siitä täältä 

Talvella perustimme Jussin johdolla näytelmäryhmän Hanian Suomalainen Teatteri, tietoja siitä facebookissa.

Kaiken tämän innoittamana tekaisin pienen videon. En tiedä, onko se runovideo vai videoruno. En ole todellakaan ammattilainen taiteilija. Kuvaus on suoritettu Botanical Parkissa nyt keväällä, kun teimme retken sinne. Toivottavasti nautitte.

Terveisin Minna

Nyt sitä saa!

Ostaa siis. Siis meidän kirjaamme! ”Tarinoita paratiisista?”-novellikokoelmamme on vihdoin tullut amerikkalaisen nettikustantamon uunista, lentänyt ison veden yli Eurooppaan ja saapunut Kreikan postin kuljettamana Haniaan ja Reetan luo. Pitkä odotus on nyt siis vihdoin ohi!

Tarjoiluehdotus!

Kirjan saa käsiinsä seuraavin keinoin:

1.Tilaus suoraan kustantamolta:

Lulun nettisivulta

Kirjan hinta Lulun sivuilla on 15 $ (n. 13,5 €) + alv.  ja postituskulut Suomeen alkaen 6,82 $.

2.Tilaus Hanian Suomalaiset ry:ltä:

Lähetä tilaus sähköpostilla haniansuomalaiset@gmail.com ja ilmoita tilauksessa osoitteesi, tilattavien kirjojen määrä ja postitustapa (kirjattu vai normaali). Saat vastauksena linkin, jonka kautta pääset maksamaan ostoksesi pankki- tai luottokortilla (tai Paypalilla).

Hinta: 15 € + postituskulut

Postituskulut Suomeen (ja muualle Eurooppaan): 1-2 kirjaa 5,9 € , 3-4 kirjaa 8,7 €, 5-8 kirjaa 14 €. Kirjattuihin kirjeisiin lisätään 2,5 €:n lisämaksu.

Postituskulut Kreikkaan: 1-2 kirjaa 3,2 €, 3-4 kirjaa 3,6 €, 5-8 kirjaa 5,9 €. Kirjattuihin kirjeisiin lisätään 1,9 €:n lisämaksu.

Maksun saatuamme lähetämme kirjat tilaajan valitsemalla tavalla.

Yhdistyksen sihteeri lähettää jäsenille erikseen tietoa kirjan tilaamisesta jäsenhintaan.

Hyviä lukuhetkiä!

KANNET!

Tuskaisen hitaasti, mutta kuitenkin, edistyy tämä meidän kirja-projektimme. Tässä lisämakua.

Edestä ja takaa, tai siis takaa ja edestä.

Kannen julkaisu!

Täällä peräkylillä kun asuu, niin ei aina tiedä näitä sivistyneen maan kotkotuksia. Tällainen kirjan kannen julkaiseminen on kuulemma tuttua Suomessa. Mekin päätimme seurata tätä kaavaa, vaitenkin kun tämä taitto- ja painovaihe on kestänyt. (Sinä joka et tiennyt, meiltähän tulee novellikokoelma, tarinat on kirjoitettuna ja kielellisesti huollettuna jo, vain loppusilaus puuttuu.)

Eli TATTADAA!

Siinä se on, olkaa hyvä. Meidän kirjan kansi.

Terveisin Minna

Vielä kerran Joulurauhaa

Vaikka tässä ollaankin jo tammikuun puolella, saa kai  vielä kertoa yhdistyksen muista joulun ajan touhuista?

• Joulukirkko oli 9.12.2015 Halepan pienessä katolilessa kappelissa. Saarnan meille piti Heikki Järvinen ja kanttorina toimi Margaret Vainio. Kuoro lauloi jumalanpalveluksen yhteydessä. Lopussa kaikki yhtyivät kauneimpiin joululauluihin ja kappeli kaikui tutuista joulusävelmistä. Kirkonmenojen jälkeen kävimme taasen taverna Petrassa syömässä ilta suvlakit.
  

  Kanttori Margaret hymyilee niin iloisesti. Kirjoittajan profiilikin näkyy kuvassa.

• Joulusauna oli perinteisesti Energy Fitnessissä. Eli 18.12.2015 kylvötimme pois vuoden 2015 pölyt. Bye bye. Kuvat olivat niin mainioita, että Reetta pakotettiin poistamaan ne.
• Joulumusiikkia oli 20.12.2015 katolisessa kirkossa Halidon kadulla. Suomesta oli valittu, saatte arvata mikä laulu, niin tietenkin: Joulupukki, joulupukki…
  

  Katolinen kirkko oli täynnä kansaa.

   

• Tapaninpäivän uintiin oli tullut kaksi, joista toinen,  Jussi oli sairas, eikä siis uinut.
  

  Joulumörkönä uimassa on Minna

   

27.12.2015 oli vuorossa Santa Run. Tällä kertaa menimme vähemmän organisoituneena. Paikalla oli ollut noin 7000 ihmistä. Kerätyt rahat menevät hyväntekeväisyyteen. Niille jäsenille, jotka menivät: 3Xhurraaaa….

Ja niin loppui vuosi 2015 ja vuodelle 2016 on luvassa uusia kujeita.

Kaikille hyvää toivottaen, Hanian suomalaisten psta, Minna

Sankareita kaikki

Tässä olisi hiukan ensimakua yhdistyksemme taipaleesta viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Eija Ellinas on tehnyt siitä lyhytelokuvan.

Kirja-pojektimmekin edistyy (välillä hitaasti) mutta varmasti. Tarinat ovat kasassa ja kunhan taitto on valmis, laitamme tietoa asiasta.

Kreetan kodittomat koirat…..ja vähän muutkin eläimet.

Max -koirani.

Minua pyydettiin kirjoittamaan tänne Hanian suomalaisten blogiin Hanian kodittomista koirista. Pyyntö tuli jo jokin aika sitten, mutta hivenen kesti tämä toteutus. Tosin tämä aihe ei vanhene saati ole ratkaistu, joten käyhän se näin vähän myöhässäkin.

Ilmeisesti syy, miksi juuri minä tämän pyynnön sain on, että kaikki yhdistyksessämme tietävä keneltä odottaa viestiä, kun joku eläin tarvii apua. Milloin pyydän lentokummia milloin tilapäistä hoitokotia kadulta poimimalleni koiralle tai kissapentueelle, jonka joku tyrkkäsi kotini kulmalla olleeseen roskikseen. Tämä on meille kreetalaisille niin tuttu ilmiö, että siitä saisi kirjoitetuksi aika monta romaania ja vuosia pyörivää TV­sarjaa.

Näiden vuosien aikana, paikallisten käyttäytymismallit ovat tulleet minulle hyvin tutuiksi, voisin sanoa liiankin tutuiksi. Minulta kysytään usein; Miksi? ja Kuinka joku voi? Oikeaa syytä voi vain arvailla, mutta aika usein taustalla on tietämättömyys ja/tai laiskuus. Oli syy mikä tahansa, teot ovat meidän eläinrakkaiden ihmisten mielestä käsittämättömiä ja usein todella julmia. Vaikka meitä eläinrakkaita alkaa pulpahtelemaan esiin Kreetankin maaperästä vuosi vuodelta enemmän, silti vastapuoli meidät päihittää vielä 6-0!

Onneksi apuumme on tulleet useat auttavat ja eläinrakkaat kanssaihmiset myös Kreikan rajojen ulkopuolelta. Monessa maassa on perustettu yhdistyksiä, joiden tarkoitus on näiden eläinraukkojen pyyteetön auttaminen. Avun muotoja on monia, ruoka ja lääketoimituksista, raha­avustuksista ja adoptoinnista aina vapaaehtoiseen työhön paikallisilla tarhoilla ja kaduilla.

Yksi tällainen, meitä suomalaisia hyvin lähellä oleva yhdistys, on Kreetan kodittomat eläimet Ry. (http://www.kreetankodittomatelaimet.fi) Yhdistyksen perusti helsinkiläinen, perheenäiti, Mari Rantanen, joka vuonna 2011, tuli miehensä kanssa rentoutumaan ja viettämään rauhallista lomaa Hanian auringon alla. Mutta toisin kävi. Pieni nappisilmäinen karvaturri päätti, että nuo ulkomaalaiset ovatkin ihanan ystävällisiä ja niiden mukaan minäkin haluan. Ja niinhän siinä kävi, että siitä nappisilmästä tuli helsinkiläinen.

Omien ja ystävänsä, Nanna Heikkilän, kokemustensa perusteella kaveruksilla syttyi halu auttaa muitakin nappisilmiä Kreetan kaduilla, ja näin syntyi yhdistys, jonka toiminta on Hanian lehdistössä ja eläinpiireissäkin huomioitu ja arvostettu. Yhdistyksen jäsenet ovat mm. talkootöinä rakentaneet Soudan tarhalle koiran koppeja, keränneet kirpputoritoiminnalla rahaa eläinlääkäri kuluihin ja eläinten ruokaan. He myös keräsivät 450 nimeä sisältävän adressin, jossa ihan tavalliset suomalaiset Kreetan kävijät osoittivat huolensa näitä Hanian kaduille hylättyjä eläinraukkoja kohtaan, ja joiden eteen mikään virallinen taho ei pistä tikkua ristiin. Adressin toimitti Mari yhdessä, Hanian suomalaisten puheenjohtajan ja Suomen kunniakonsulin, Inge­Maj Tsontun kanssa Hanian kaupunginjohtajalle.

Myös Hanian suomalaiset yhdistys on tempaissut koirien hyväksi. Yhdessä paikallisen eläinsuojelujärjestön Noah’s Ark Animal Sanctuary:n kanssa järjestettiin tapahtuma, jossa kuoromme laulaessa kerättiin noin 300 euroa eläinten hyväksi. Yhdistys osallistui myös koirakävelyille, joilla pyrittiin saamaan huomiota koirien huonolle kohtelulle. Ja onpa sitä mielenosoituksiinkin osallistuttu, kun joukko viattomia koirasieluja koki väkivaltaisen kuoleman ilkeiden ihmisten toimesta ja välinpitämättömien kanssaihmistemme silmien alla.

Toki myös Kreetalta löytyy paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa ja auttavatkin, kykyjensä mukaan. Apu voi olla pientä, vaikka vain puhtaan juomaveden saannin varmistaminen lähiseudun eläimille. Mutta tämäkin apu voi pelastaa monta janosta kärsivää eläintä kesäkuumalla. Kannustaakseen myös paikallisia yrityksiä auttamaan, Kreetan kodittomat eläimet Ry:n jäsenet, yhdessä Haniassa asuvien suomalaisten eläintenystävien kanssa, painattivat ” Eläinystävällinen yritys”­tarroja. Näitä tarroja yhdistys jakaa ansiokkaille yrityksille tunnustukseksi heidän toiminnastaan kodittomin eläinten hyväksi. Tarra kertoo kyseisen yrityksen asiakkaille, että tämä yritys välittää ja auttaa, ja näitä yrityksiä suosimalla myös meistä jokainen voi auttaa omalta osaltaan. Tämä on vähintä, mitä ihan jokainen meistä voi tehdä.

Toki kaikki muukin apu on tervetullutta! Kuten kaikki, vähääkään aikaansa seuraavat ihmiset tietävät, Kreikan paha talouskriisi vain pahenee. Edessä oleva talvi tulee olemaan entistäkin vaikeampi, ei vaan ihmisille, mutta myös kaikille Kreetan ja koko Kreikan eläimille. Kun ihmisillä ei ole rahaa omaan ruokaansa, ei sitä löydy myöskään eläimille. Tästä syystä eläimiä tullaan hylkäämään entistä useimmin kaduille ja paikallisten yhdistysten, jo ennestään täysille, tarhoille.

Matkalla.

Mitäkö sinä voisit tehdä auttaaksesi? No, avustusmuotoja on monta. Voit mm toimia lentokummina uuteen elämään ja uuteen kotiin matkustaville eläimille. Voit lahjoittaa tarvikkeita tai rahaa eläinten lääkkeisiin ja ruokaan, joko suoraan Haniassa toimiville yhdistyksille tai Kreetan kodittomat eläimet yhdistyksen kautta. Niin ja tietysti suurin apu olisi antaa oma koti yhdelle Kreetan nappisilmälle ja samalla päästä nauttimaa Kreetan auringon hedelmästä myös Suomen pakkasissa, vuoden jokaisena päivänä. Nämä karvakuonot ovat kiitollisia ja uskollisia ystäviä niin lapsille kuin vanhuksillekin. Parempaa ystävää on vaikea löytää!

Terveisin Saija Korpijärvi

Minun ”tupla-kreikkalaiseni”

PS. Tätä tekstiä raapustaessani, minun omat Kreetan hedelmät ovat nauttineet, Suomen viimeisistä auringon säteistä, kotisohvallani maaten. Mutta nyt me lähdemme yhdessä raikkaaseen ulkoilmaan haistelemaan uusia tuulia ja katsomaan olisiko ystävämme Zina (sekin ex­ kreetalainen) jo myös päiväkävelyllään. Kreetan tuttujahan on aina niin kiva moikata!

Marssimassa eläinten puolesta 15.3.2015

Yhteistuumin Hanian filozoikos Sillogos ja Noah’s Ark järjestivät  Aria Anastasakin aloitteesta  mielenilmaisun Hanian kaupungin kulkukoirien ja –kissojen puolesta tänään, sunnuntaina.

Päätös kokoontumisesta tehtiin vasta keskiviikkona, ja silti meitä eläinten ystäviä oli paikalla muutamia kymmeniä. Tapaaminen oli venetsialaisessa satamassa Santrivani-aukiolla. Rinta rinnan kreikkalaisia, englantilaisia, ruotsalaisia, saksalaisia, amerikkalaisia ja suomalaisia, siis meitä hanialaisia. Jaoimme tiedotteita aukiolla ja kävelimme satamassa ja vanhan kaupungin kujilla. Olin iloinen, sillä ihmiset, paikalliset, suhtautuivat myönteisesti sanomaamme! Toivo elää kokonaisvaltaisesta kurjimuksesta huolimatta!

Kevät koittaa, turistit saapuvat iloisina nauttimaan saaremme luonnosta ja arkelogiasta, auringosta ja merestä. Jokakeväinen trobi, häpeä, on, että saadakseen loma-alueen ja kaupungin keskustan – omasta mielestään – siivottua, ihmiset myrkyttävät kulkukoiria ja –kissoja, ajatellen, että ne tuovat huonoa mainosta kaupungille!! Niin kuin tuovatkin. Poissa silmistä, poissa mielestä. Mutta mitäpä lomalaiset sanoisivat, jos tietäisivät tästä ”siivoustavasta”!?

Yhdistyksemme jäsenen Riinan koira Bella oli viime viikolla hänen ystävällään hoidossa, ja pääsi valitettavasti karkuun. Ei ehtinyt kulua kahta tuntia, kun koira oli kuollut syötyään myrkkyä. Silke Wrobellin tullessa paikalle, oli koira menehtynyt.

Maijan kanssa ulkoilu täällä kaupungissa on kidutusta, koko ajan silmä kovana pitää seurata, ettei vain nappaa mitään suuhunsa. Kuonokoppa pitäisi laittaa koiralle, ettei ulkoilukin olisi täyttä stressiä.

 

Harkitse tarkkaan ennen kuin myrkytät, 5 vuotta vankeutta, sakkoja 15,000 € asti.

Reetta