Aihearkisto: muuta

Novellistit taas vauhdissa

Hanian suomalaisia viime vuonna purrut kirjoituskärpänen on palannut ja Suomi-Seuralta saamamme avustuksen turvin kokoonnumme taas oppimaan uutta ammattilaisen johdolla. Jussin aikaisemmalla kurssilla olleet jäsenemme saivat valmiiksi hienoja kirjoituksia ja nyt tarinoille on luvassa jatkoa.

Yhdistyksen sihteeri Reetta toivotti novellistit tervetulleiksi jatkokurssille.

Yhdistyksen sihteeri Reetta toivotti novellistit tervetulleiksi jatkokurssille.

Novellikurssilla 100115

Kokoonnuimme lauantaina 10.1. Glossitses-tavernassa ja palautimme mieliimme novellinkirjoituksen perusteita, keskustelimme viime vuonna kirjoittamistamme tarinoista ja niistä saaduista palautteista sekä suunnittelimme tietenkin tulevaa. Kirjoittaminen omaksi iloksi on mukavaa, joillekin jopa terapeuttista, mutta nyt toiveenamme on saada hengentuotteemme kansiin ja julkaista novellikokoelma kaiken kansan luettavaksi vielä tämän vuoden aikana. Mitä siis teemme? Ahmimme talven ja kevään aikana oppeja ohjaajaltamme Jussilta, tarkkailemme ympäristöämme, haemme inspiraatiota arjesta ja unelmista, viilaamme ehkä pilkkua, etsimme vertaistukea ja iloitsemme ”aanelosista” täynnä tekstiä. Yhdeksän kirjoittajaa, yksi ohjaaja, ainakin 30 novellia ja toivottavasti satoja tulevia lukijoita!

Joku oli ottanut varaslähdön...

Joku oli ottanut varaslähdön…

Raportoimme täällä blogissa kurssin etenemisestä eli pysykää linjoilla!

Joulusaunassa

Keskiviikkona vietimme ”höyryistä” iltaa joulusaunan merkeissä Energy-kuntosalilla. Sauna on Tylo, olen minä ollut mieltä, mutta olin kuulevinani toisten sanovan, että se onkin saksalainen sauna. Hällä väliä, löylyt olivat kipakat, asteita saunassa 80!

Selluliitit saivat kyytiä, vartalo-ja kasvokuorintoihin lisäsi volyymiä saunan lämpö. Kuva on todisteena voiteiden ”voimasta”. Saunajuomana meillä oli olutta, ja… salmiakkikossua.

10489776_1528487567410992_4640330216662151607_n

Kai tou chronou, eli ensi vuonna taas!

Kirjoitti Reetta

Laulamme aina vain

Englantilais-suomalaista yhteistyötä

Englantilais-suomalaista yhteistyötä

Eilen kokoonnuimme Agoran eteen laulaaksemme joululauluja kulkukoirien hyväksi. Agoralle oli kuitenkin ehtineet Maailma lääkärit ja päätimme siirtyä 1866-aukiolle.

Lauloimme englantilaisia ja suomalaisia joululauluja vuoroitellen noin tunnin ajan ja keräsimme 178 euroa sekä ruokaa ja muita tarvikkeita. Hienoa. Mukana meistä olivat Päivi, Ritva, Inge-Maj, Marianne ja Minna. Kuuntelemassa ja avustuskassaa heiluttamassa olivat meistä Reetta, Riina ja Jussi.

Ja ihaninta oli, että oli kivaa. Hyvää Joulua kaikille.

Kirjoitti Minna

Tapahtumia House Kastrissa toukokuussa 2014

Maya-tilaisuus järjestettiin 25.5 illansuussa. Tilaisuudessa oli läsnä Raila, Pia; Kati ja Merja.

Käsittelimme perusteita Zolkien-kalenterin käytöstä yms… ja keskustelimme ajan laadusta.
Mukava iltamme vierähti puolilleöin. Suomen finaalipeli jääkiekossa Venäjää vastaan…. verotti paikalta valokuvaajamme.Tilaisuuden järjesti Kristiina Kultainen.
Erkki Lehtiranta saapui vieraaksemme  House Kastriin 29.5 luennoimaan Universaaleista lainalaisuuksista.
Keskustelimme paljon muustakin ja saimme myös tutustua mielenkiintoiseen kirjallisuuteen.
Läsnä tilaisuudessa Erkki, Leena; Inge-Maj,Ulla; Merja; Kristiina; Kim ja Raila. Valokujaajana toimi Markku.
SDC10935SDC10937SDC10941SDC10942 Kristiina Kultaisen kirjoituksesta kopipeistinä liittänyt Minna.

Luomisen tuskaaaaa….

Sunnuntain tunnit pidimme Plataniaksessa House Kastrissa. Näkymä katolta

Sunnuntain tunnit pidimme Plataniaksessa House Kastrissa. Näkymä katolta

Jos joku ei tiedä, niin meillä on täällä meneillään novellin kirjoituskurssi. Avustusta kurssiin olemme saaneet, luojan kiitos, taas kerran Suomi-seuralta. Kurssin pitäjänä ja meidän kaikkien mielestä erittäin hyvänä sellaisena, toimii Jussi. Yhden viikonlopun osio, 6 tuntia, on jo takana.

Kotitehtäviäkin on ollut. Ensimmäisellä kertaa piti keksiä aloituslause. Miten niinkin yksinkertainen asia voi olla niin vaikea? No onko tämä hyvä? Mitä tämä sanoo minusta? Olivat muutamia ajatuksiani, jotka risteilivät päässäni kaoottisesti. Ja pahemmaksi muuttui. Synapsi on nyt kotitehtävänä. Kuvaile tarinasi lyhyesti. Apua.

Olen huomannut tuon luovan kirjoittamisen yllättävän vaikeaksi.  Valitsin mielessäni tarinan ja tutkiskelin sitä. Alku, välissä kirjoitusta eteenpäin vieviä palikoita, konflikti, loppulaukeaminen ja sen jälkeen vielä tasaantuminen. Ja niin sitten eräänä iltana aloin kirjoittamaan. Ja kirjoitin… ja kirjoitin…. Aamuyöstä noin puoli kuudelta hioin vielä loppulausetta saadakseni sen kuulostamaan haluamaltani.

Tähän asti vielä kaikki hyvin, mutta kun luin kirjoittamani tein eränäisiä huomioita. Ensinnäkin luulin kirjoittaneeni paljonkin. Hahahaa. Just ja just kaksi A4sta puhtaaksikirjoitettuna. Toisekseen se mitä olin kirjoittanut, ei ollutkaan siitä, mistä luulin kirjoittavani. Tarinassa olikin yllättäen mielestäni outoja taustavirtauksia. Mielestäni aika pimeitäkin. Mitä tämä kertoo minusta? Vai kertooko mitään?

Pienessä paniikissa olen. En ole uskaltanut lukea kirjoitustani sen jälkeen. Ja seuraava kerta lähenee vääjäämättömästi. Pitääkö minun lukea tekstini muiden kuullen? Muutanko pois maasta? Vaikka Timbuktuun?

Ja kuitenkin minussa on se toinenkin puoli, joka oikein odottaa seuraavaa kertaa. Tämä ehkä hiukan pimeä puoleni, joka jo riemuitsee siitä mitä muuta uutta voin kurssista saada irti, riemuitsee jopa siitä, että saa lukea tekstinsä muille.  Ja toivoo syvällä sisimmässään muidenkin kurssilaisten kärsivän samasta luomisen tuskasta.

Kirjoitti Minna, yksi kurssilaisista.

Musisointia Haniassa

 

Hiukan hämärää siellä oli.

Hiukan hämärää siellä oli.

Eilen, 2.2.2014 kokoonnuimme Odeioniin kuuntelemaan Vamosryhmän soitantaa. Mirjamille kiitos, kun oli pongannut tämän tapahtuman. Meitä oli paikalla kuusi suomalaista musiikinystävää; Mirjam, Ingemaj, Jussi, Kristiina ja Markku sekä allekirjoittanut. Sali oli täynnä kuuntelijoita; paljon ulkomaalaisia, mutta myös kreetalaisia. Vieressäni istui kohtelias nuori poika yksistään; illan loputtua tervehti ja toivotti hyvää illanjatkoa. Musiikin ystävä!

Vamos ryhmässä on 11 jäsentä, joista eilen oli esiintymässä yhdeksän. Harrastelijan ”varmuudella” nautin täysin siemauksin heidän soitannostaan. Tuli mieleen kamariorkesterin musisointi, sellaisena, mitä sen luulen olevan: hyvin hiljaista, hyvin rauhoittavaa, pehmeää, sulavalinjaista. Ryhmän kokoonpano oli monipuolinen; piano, lyömäsoittimet, basso, kolme viulua, kaksi puhallinsoitinta, sello.

Illan juontaja Roula kertoi rauhallisin äänenpainoin Hatzidakiksen, Tsitsaniksen, Therodorakiksen ja Beatlesien taustaa. Hänen juonnossaan vilahteli kuuluisia nimiä; Edith Biaf, Melina Merkouri, Elia Kazan (elokuva America, America).

Muistiin merkinnyt Reetta

Kiva kun joku kiinnostuu, juu?

Katselinpa taasen (kerran vuodessa) yhdistyksen posteja täällä verkossa. Eija oli lähettäny viestin, oli tuorekin vielä. Hyvä Eija! Kirjoitti: ”Hei, olin unohtanut blogimme ja katsoin sitä nyt ja huomasin että muutkin ovat sen unohtaneet. Blogia ei ole ikinä esitelty jäsenille. Nyt olisi sopiva hetki vuosikokouksessa keskustella blogin tavoitteista ja mahdollisuuksista. Selvästikään tarkoitus ei ole mennyt perille ja jostain kiikastaa. Blogi sinänsä on mahtava idea.Siitä voisi tulla yhteisöblogi. Eija”. Laitan tämän nyt tähän blogiinkin. Eli sitten ei muuta kuin kirjotuksia, kuvia, ideoita jne.

Vaiteskin kun on kyse yhdistyksen sivuista, pitäisi muidenkin laittaa tekstejä ym. vaikka joku onkin sitten ”vastaavana” (katso Kutsu kirjoittamaan). Nopeiten tulevat tietenkin, jos lähetätte suoraan mulle tai Arjalle, mutta voitte myöskin laittaa tonne meidän ”omaan” postiin.

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!!!!

Ystävyydessä erilaisuus on rikkaus.

Ystävyydessä erilaisuus on rikkaus.

Hyvää ystävänpäivää kaikille jäsenille ja yhdistyksemme ystäville.

Korinpunontaa Agia Marinassa

Olemme saaneet korinpunonta kurssiin apurahaa Suomi-seuralta. Opettajanamme on Pirkko, suomalainen käsityö-opettaja.

Pirkko näyttää Inkulle. Oikein vitsasta vääntämällä.

Pirkko näyttää Inkulle. Oikein vitsasta vääntämällä.

Tarkoitus on tutustua eri punonta materiaaleihin, tässä näkyy, en muista minkä nimisen kasvin vitsoja. Maija-koira oli oikein kiinnostunut myös. Eri punonta tyyleistäkin oli puhetta.

Pirkko oli leiponut meille ystävänpäivä toskakakun.

Pirkko oli leiponut meille ystävänpäivä toskakakun.

Apusidontaa, eli "Αpua sormet sidotaan"

Apusidontaa, eli ”Αpua sormet sidotaan”

Mallimme Inge-Maj. Pääsiäinen vai vapaudenpatsas. Äänestäkää.

Mallimme Inge-Maj. Pääsiäinen vai vapaudenpatsas. Äänestäkää.

Aika kului rattoisasti ja liiankin nopeaan. Sormenpäät olivat hiukan kipeinä kolmen tunnin jälkeen. Jatkamme taasen ensi kerralla.

 

 

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin Inge-Majn luona 4.2.  Puheenjohtajaksi tuli Inge-Maj, varapuheenjohtaja ja blogin vastaava Minna, sihteeri Arja A, varasihteeri Reetta, rahastonhoitaja Mirjam.

Reetta ja Mirjam ja kokouspapereita.

Reetta ja Mirjam, takana piilossa Arja A ja Inkku, ja kokouspapereita.

100_1511

Eijan Runebergin tortut

Kokouksen jälkeen joimme kahvia ja söimme torttuja, Ruuneperin sellasia. Sen jälkeen olikin kuoron harjotukset, mutta se onkin sitten jo eri tarina.