Koronakarusellin pyörteissä – toimintakertomus 2020

Yhdistyksemme oli estynyt pitämään vuosikokousta tämän vuoden alussa koronasulun takia. Kokous pidettiin vasta lokakuun alussa. Mitä olemme puuhailleet viime vuonna? Muistin virkistämiseksi viime vuoden toimintakertomus on nyt höystettynä muutamilla kuvilla.

TOIMINTAKERTOMUS 2020

Hanian Suomalaiset ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin sunnuntaina 26.1.2020
Minna Pirilän kotona Ag.Marinassa. Kokous oli laillinen ja päätösvaltainen. Paikalla oli 16
jäsentä.
Vuonna 2020 hallituksessa jatkoi Minna Pirilä puheenjohtaja, Eija Ellinas sihteeri, Jutta Evokari
rahastonhoitaja, Arja Aarnio varasihteeri ja Marianne Bataki varapuheenjohtaja.
Hallitus kokoontui vuoden 2020 aikana 11 kertaa ja piti lisäksi 7 lockdown ajan
suunnittelupalaveria.
Vuosi oli erikoinen kun pandemia ja sen tuomat kokoontumisia säätelevät määräykset vaikuttivat
yhdistyksen toimintaan.

PANDEMIA TOI UUSIA TOIMINTAMUOTOJA.
Kaikki yhdistyksen toiminta noudatti pandemia-ajan määräyksiä. Jäsentapaamiset, kuoro ja
hallituksen kokoukset siirtyivät määräysten mukaisesti sisätiloihin, ulos tai etätapaamisiin. Uusia
tiedotustarpeita tuli kun piti reagoida koronatilanteeseen.
Kun pöytäkirjoja, palaverimuistioita ja jäsentiedotteita oli tavallista enemmän jäsentiedotteita
kirjoittivat monet hallituksen jäsenet.
Kokeilimme monia toimintaideoita ja niistä valikoituivat suosituimmat.
•Jäsentapaamiset muuttuivat facebooktapaamisiksi ja videopuhelujuhlinnaksi.
•Joulujuhlat muuttuivat lahjaksi saaduksi glögiksi.
•Järjestimme sanaleikin ja joulukuvakilpailun.
•Lähetimme Hanian suomalaisten tervehdyksen Suomen presidentin kansliaan
itsenäisyyspäivänä ja juhlimme facebookissa yhtäaikaisesti linnan juhlien tv lähetyksen
kanssa.
•Facebook-kekkerit alkoivat lockdownin aikana mutta jatkuivat myös ilman
tapaamisrajoituksia.
•Jäsenkirjeet täyttyivät harrastusvinkeistä ja koronaan liittyvästä tiedottamisesta.

Juhannus toi hymyn huulille

JUHLIMMEVUODEN AIKANA ystävänpäivää, naistenpäivää ja juhannusta. Etäkokoontumisissa
juhlimme vappua, itsenäisyyspäivää ja uutta vuotta.

RETKEILIMME Mesklan Sarakino rotkossa.
SIIVOSIMME RANTOJA 2 KERTAA.
KIRKONMENOT peruttiin. Rodoksen suomalainen seurakunta keskeytti toimintansa kokonaan.
Ateenan merimieskirkko järjesti joulukuussa 2 kirkonmenoa zoom etäohjelmalla. JÄSENTAPAAMISET
Paikanpäällä tapaamisia
•Ystävänpäivää juhlittiin 15.2.Maarit Leisteen tupaantuliaisissa.
•Näistenpäivää juhlittiin 7.3. brunssilla Estrella-kahvilassa Kum Kapiissa.
•Niksi-kurssin 1.osa oli karjalanpiirakkakurssi Mariannen luona 9.3
Lockdown-etätapaamisia
•Torstain kahvikekkerit facebookissa alkoivat huhtikuussa.
•Vappubileet facebookissa 30.4. järjestettiin sekä postauksilla että videobileillä
•Äitienpäivät 10.5. facebookissa
Paikanpäällä tapaamisia
•Juhannusjuhlat 19.6. Idragogeio tavernassa
•Kelluntakilpailu Nea Horan rannassa 26.6.
•Pimeän ajan kierros muinaisessa Apteran kaupungissa 26.7.
•Jäsentapaaminen Kipos cafessa 3.8.
•Yhdistyksen järjestämä illanvietto 5.10. kunniakonsulaatin avaamisen merkeissä Kipos
kahvilan terassilla. Paikalla myös suurlähettiläs ja konsuli
•Rantakävely 9.10 järjestettiin Staloksesta Plataniaksen satamaan asti.
•Rantakävely 2 tehtiin 19.10 Nea Horasta Hrisi Akti:hin päin.
•Rotkovaellus Mesklan Sarakino rotkoon 30.10.
Lockdown-etätapaamisia
•Itsenäisyyspäivän juhlat 6.12. samanaikaisesti facebooksivulla liitettynä suoraan lähetykseen
presidentin linnasta.
•Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus 4.12. Ateenan merimieskirkosta Zoom ohjelmalla
•Joulujumalanpalvelus Ateenan merimieskirkosta 18.12. zoom ohjelmalla
•Uudenvuodenaaton rakikekkerit 31.12. facebookissa
•Torstain kahvikekkerit jatkuivat huhtikuusta vuoden loppuun asti yleensä viikoittain
lockdownin aikana ja muulloin harvemmin.

HANIAN SUOMALAINEN KUORO – MELKEIN ENKELIT
Melkein enkelit kokoontui kerran viikossa harjoittelemaan. Kreikan pandemiasäädösten muuttuessa
harjoitukset olivat tilanteen mukaan kodeissa, ulkona tai etänä messenger videotapaamisissa.
Kuoro oli kutsuttu Rodoksen kansainväliselle urkuviikolle esiintymään ja harjoitteli pitkään suurta
kuoroteosta. Urkufestivaali kuitenkin peruttiin koronatilanteen vuoksi ja niin melkein valmis esitys
jäi odottamaan hamaan tulevaisuuteen. Kaikki muutkin esiintymiset peruuntuivat. Ryhmä alkoikin
harjoitella moneen tilanteeseen sopivaa ohjelmistoa jolla se voisi esiintyä paikassa kuin paikassa ja
myös edustaa Hanian suomalaisia.
Kuoroa johti Eija Ellinas, ääni- ja varajohtajana oli Minna Pirilä. Kuoron johtaja kävi kesäkuussa
ensimmäisen kuoronjohtokurssinsa.

HISTORIIKKIRYHMÄ
Vaikka historiikkiapuraha palautettiin v.2019 ryhmä jatkoi materiaalin keruuta ja kirjan
suunnittelua. Vuonna 2020 toimintaa jatkettiin keskinäisillä viesteillä. Toiminta pysähtyi kesäkuun
lopussa kun faktatietoja 8-10 vuotta vanhoista tapahtumista ei löytynyt. Materiaalia on jo runsaasti
ja ryhmällä on tarkoitus jatkaa projektia kun faktatiedot saadaan kasaan.

Lahjoitus turvakodin seinään kiinnitettynä

HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ
Vuoden 2019 vuosikokouksessa jäsenet ehdottivat että yhdistys tekisi hyväntekeväisyyttä.
Ystävänpäivän tupaantuliaisissa jäsenemme Maarit Leiste piti arpajaiset ja lahjoitti rahat yhdistyksen hyväntekeväisyyskassaan. Siitä alkoi hyväntekeväisyyskassan kerryttäminen.
Tämä hyväntekeväisyyskassa tuki lastensuojeluun keskittyvän yhdistyksen Hamojelo tou
pediou joukkorahoituskampanjaa v.-20.
Kassassa on vielä rahaa jäljellä ja punnitsemme muita tahoja joita voimme tukea vuonna 2021.
Keräyksen on tarkoitus jatkua.

Kunniakonsulaatin avajaiset

KUNNIAKONSULI
Uusi kunniakonsuli Marianne Bataki aloitti toimintansa vuoden vaihteessa toimialueenaan Hanian
ja Rethimnonin alueet. Konsulaatin aukeamista ei kuitenkaan ehditty juhlistaa ennen karanteenin
yllättävää alamista keväällä. Maanantaina 5.10. uusi suurlähettiläämme Jari Gustafsson tuli Haniaan
pikavisiitille yhdessä konsulimme Eili Anderssonin kanssa. Kunniakonsulaatti aukaistiin ja kyltti
asetettiin paikalleen kunniakonsulaatin eteen. Koronatilanteen takia paikalle voitiin kutsua vain
muutama vieras. Hallitus oli paikalla ja onnitteli Mariannea yhdistyksen puolesta. Jäsenet oli
kutsuttu Kipos-kahvilan terassille juhlimaan ja tapaamaan uutta suurlähettilästä, konsulia ja
kunniakonsulia.

SUOMI-SEURAN KIRJAT
Suomi-Seuran lähettämät ja postissa hukkuneet kirjat vuosilta 2017 ja 2018 saapuivat yllättäen
perille.

APURAHAT
Saimme apurahan kuoronjohtokurssiin ja jäsenten Ateenan matkaan. Kuoronjohtokurssi siirtyi
etäkurssiksi, Ateenan matka peruuntui. Suomi-Seura antoi lisäaikaa apurahan käyttöön v.21
loppuun.

KADONNEET PÖYTÄKIRJAT
Kreikan yhdistyslain mukaan olemme velvollisia säilyttämään kaikki pöytäkirjat yhdistyskirjassa.
Tietokoneen rikkoutumisen vuoksi osa v.2011-2013 pöytäkirjoista olivat kadonneet aikaisemman
hallituksen aikana. Sihteeri Eija Ellinas keräsi faktatietoja ja kirjoitti löytyneiden dokumenttien
perusteella 12 uutta pöytäkirjan korvaavaa selostetta.

BLOGI
Blogiin kirjoitettiin vuoden aikana 19 kertaa. Blogissa kävi 2170 vierailijaa. Keskimäärin jokainen
vierailija katsoi 2,24 sivua. Viimeiset 5 vuotta blogissa on vieraillut yli 2000 henkeä vuodessa.
Vuonna -20 blogia on katsottu eniten Suomessa ja sitten Kreikassa. Blogia on luettu kahdeksassa
Euroopan maassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Blogiin kirjautuneita seuraajia on 64.

• 

• 

  Tässä vaiheessa vielä naurattaa.

• 

  Kreikkalainen tyttökin tuli katsomaan mitä nuo touhuaa.

• 

  Tuomaristo oli tiukkailmeinen. Vastuu painaa.

• 

  Miehet ottivat rennosti. Englantilainen Roy, kreikkalainen Nektarios ja suomalainen Vesku.

• 

  Voittajan on helppo näyttää kieltä. Onneksi tuomari tuli lohduttamaan hävinnyttä. Sniff.

• 

  Lopussa päädyttiin syömään. Liikunta lisää ruokahalua.

TIEDOTUS
Jäsentiedotteita lähetettiin 28.

SUMMA SUMMARUM
Vuoden 2020 aikana elimme pitkiä eristysaikoja jolloin kaikki yhdistyksen ohjelma tiivistyi
jäsentiedotteisiin ja facebook tapaamisiin. Harmillista oli että etätoiminta oli paljon niukempaa
nille jäsenille jotka eivät harrasta sosiaalista mediaa. Iloinen yllätys oli että sosiaalisen median
jäsentapaamisiin osallistui myös jäseniä Suomesta. Pyrkimys oli pitää lippu korkealla ja samalla
olla turvaverkkona jos pandemia aiheuttaa jotain odottamatonta Haniassa oleskeleville
jäsenillemme. Suunniteltua toimintaa peruttiin mutta onnistuimme sentään kerran vaeltamaan ja
tapaamaan muutamissa iloisissa jäsentapaamisissa. Mietittäväksi jää pystymmekö kehittämään
etätoimintaa paremmin saavutettavaksi ja toisaalta jos pandemia hiipuu, miten ottaa takaisin kaikki
menetetty hauska.

Haniassa 14.1.2021

Eija E.

Onnenlantin sai Arja. Paljon onnea Arjalle!

HYVÄÄ JOULUA

Tänä vuonna Melkein Enkelit toivottavat hyvää joulua vähän eri tavalla

Kulttuuria yön pimeydessä

Heinäkuun 24-26 päivinä oli Apteran muinaiskaupungissa tapahtuma, missä vierailijat pystyivät käymään paikalla illalla klo 21.00 lähtien aina klo 24.00 asti. Rauniot oli ihan tarkoituksella valaistu illalla kävijöitä varten.

Lippuja oli jaossa vain 200 per ilta, ettei tule liiallista ryysistä näin Koronan aikana. Olimme siis aika onnekkaita, kun saimme varattua jopa yhdeksän kappaletta meille. Meistä kaikki ovat käyneet Apterassa päiväsaikaan, mutta olimme todella kiinnostuneita näkemään ja kokemaan sen illan pimeydessä. Tunnelma oli kieltämättä erikoinen – rauhoittava ja hiljentävä. Illan pimeydessä kuului kaskaiden siritys ja lampaiden kellojen kilinäkin soi välillä yössä.

Tässä vasta menossa.

Reetta ja Marianne olivat hyvällä tuulella.

Marianne ja Ritva huokaisevat hetken. Tässä vaiheessa on tutkittu jo Roomalaisajalta olevan huvilan rauniot ja kylpylät.

Tässä ryhmämme. Eija, Minna, Marianne, Maarit, Reetta, Ritva, Arja ja Lefteris

Kahden tunnin aikana kiersimme siis Roomalaiselta ajata olevan huvilan rauniot sekä kylpylän. Suosikki kohteeksi nousi kuitenki amfiteatteri, missä innostuimme esiintymään lausumalla, kertomalla vitsejä ja jopa laulamalla. Erittäin huonolaatuinen video alla, pahoittelen.

Teksti, kuvat ja video Minna

 

HYVÄ SUOMI TOINEN OSA

Jussi Wahlgren kirjoitti meille Suomen satavuotis-juhlaan näytelmän Hyvä Suomi. Kabareen keinoin näytelmässä käydään läpi Suomen historiaa keskittyen erityisesti naisnäkökulmaan. Yksinäytöksisen näytelmän  toinen kohtaus:

Kauan kesti, ennen kuin sain aikaiseksi laitettua tämän tänne. Olen kuitenkin todella ylpeä tästä meidän saavutuksesta. Hyvä Jussi sinä kirjoitit ja ohjasit!

Minna

KOTI KAIKILLE!

”Kodittomat”,

Yhdistyksemme oli jo pitkään suunnitellut vierailua Soudassa olevalle koiratarhalle. Aina kuitenkin oli tullut jotakin estettä ja muka jotakin tähdellisempääkin tekemistä, mutta tänä vuonna laitoimme tuumasta toimeen. Päivämääräksi päätimme jo vuosikokouksessa 8.2.2017. Se oli keskiviikko-päivä ja vaikka koko viikon (lue talven) oli satanut vettä kuin aisaa ja meno oli täkäläiseksi sääksi ollut hyytävän kylmää, tämä aamu valkeni puoliaurinkoisena ja vain leppeähkön koleana, aivan kuin Ilmatar olisi meitä ja meidän suunnitelmiamme suosinut.

Kia ja koirat ottivat meidän iloisesti ”haukkuen” vastaan, ja tuliaisemme varmaan hävisivät pikimmiten nälkäisiin suihin. Olimme kuitenkin unohtaneet koirien ”karamellit”; no onneksi Kia meitä auttoi, ja saimme jakaa makupaloja iloisille, tyytyväisen tuntuisille tarhan asukeille.

Odotamme omaa kotia. Tietäisitkö sinä missä se on?

Tarhan nimi on nykyisin Souda shelter project. Siellä oli  käydessämme vielä  n. 150 koiraa, vuoden aikana n. 100 koiraa on löytänyt kodin. Tarkoitus on saada koirat adoptoitua, uusia koiria ei tarhalle oteta. Kia kertoi meille, että Saksasta sama yhdistys, joka on vuosikausia tukenut Silken työtä, ja em. tarhaa, nimeltään silloin Noah¨s Ark, tukee nyt tätä tarhaa, nimi vain on muuttunut. Tarhalla on virallisesti töissä Kian lisäksi ainakin Elizabeth Iliakis, jälkimmäinen johtaa toimintaa.

Kun tarhan koirat saadaan kaikki ”kotiutettua”, kuulemma on tarkoitus perustaa pienempi tarha. Kysymys vain on, miten se tulee onnistumaan, kun Kreikan lakien mukaan nämä vapaaehtoisten muodostamat tarhat ovat lainvastaisia.

Tarhaa johtava Elizabeth Iliakis tuli paikalle ennen lähtöämme, ja kertoi meille, että tarhan yhteistyö ent. Kreetan kodittomat Eläimet ry.:n kanssa on loppunut hänen päätöksestään. Hän sanoi, että ehkä yhteistyö voisi alkaa joskus uudestaan, jos hallitus ja puheenjohtaja ko. yhdistyksessä vaihtuvat.

Allekirjoittanut ei ollut aikaisemmin käynyt tarhalla, ja herkkä ihminen, kun on, oli totisesti jännittynyt, mitä tulee näkemään, MUTTA!! Tarhan koirat näyttivät olevan aivan tarpeeksi iloisia, heidän elinolosuhteensa olivat olosuhteet Kreetalla huomioon ottaen loistavat, oli ruokaa, puhtautta, hellyyttä, uusia tiloja rakennettiin. Hienoa!!

Tästä vierailusta kirjoittaminen on kevään kiireiden vuoksi jäänyt unholaan, ja nyt, on uudet tuulet puhaltamassa: Kreetan kodittomat eläimet ry. on lopettanut toimintansa, on kaksi uutta yhdistystä, Hard Luck Paws ja Argos, Animal Rescue Greece. Näillä kahdella uudella yhdistyksellä on yhteisiä avustuskohteita, mutta erona on se, että ensimmäinen, siis Hard Luck Paws tukee Silkeä =Noah¨s Ark, jälkimmäinen eli Argos, Animal Rescue Greece, Souda Shelter projectia, jonka perustaja on Silke Wröbel.

Me Hanian Suomalaiset ry. toivomme, että aina ja kaikessa olisi ollut ja tulisi nyt jatkossakin olemaan eläinten etu.

 

Piirtänyt Reetta 18.4.2017

Kuvat Minna

Tuliaisemme.

P.S. Saimme kerättyä keskuudestamme 70 kg kuivamuonaa, 8 litraa yleispesuainetta ja ison kassillisen peitteitä.

Kerta kirjan päälle eli kuinka kissa nostaa häntänsä.

Ylpeilen!

Olenko ylpeä meistä?

-Kyllä todellakin olen.

Kirjamme, novellikokoelma Tarinoita Paratiisista?, jonka saimme julkaistua nyt keväällä, on saanut erittäin positiivisen vastaanoton. Kyllähän minä olin sitä mieltä jo alusta lähtien että se on hyvä, mutta tottakai kehut aina lämmittävät mieltä. Tässä eräs niistä:

”Se teidän Tarinoita paratiisista oli aivan mainio opus, itketti ja nauratti, kun luin juttuja. Hauskoja sattumuksia ja aitoa kuvausta kreikkalaisistakin ja elämäntavasta täällä Kreetalla. Se koirulijuttu ja se apinajuttu olivat hyvin hellyttäviä ja hauskoja ja myös moni muu! Ei ollenkaan olisi pahitteeksi tehdä toinen osa?
Kirja on hyvin kirjoitettua proosaa ja myös kirjallisesti kestävä opus. Nautin sen lukemisesta. Elämä kun ei ole pelkkää riemua ja iloja, vaan välillä ollaan surullisia ja mielikin mataa maassa, milloin mistäkin syystä. Omaisten menettäminen, suru ja lapsuuden muistotkin iskevät jo moneen meistä keski-ikäisistä.”

Tämän kirjoitti

filosifian tohtori FT

Raija Latva-karjanmaa

Kreikankävijä vuodesta 1985

P.S Kissan hännänhän nostaa kissa itse.

Kesäterveisin Minna

Kannen julkaisu!

Täällä peräkylillä kun asuu, niin ei aina tiedä näitä sivistyneen maan kotkotuksia. Tällainen kirjan kannen julkaiseminen on kuulemma tuttua Suomessa. Mekin päätimme seurata tätä kaavaa, vaitenkin kun tämä taitto- ja painovaihe on kestänyt. (Sinä joka et tiennyt, meiltähän tulee novellikokoelma, tarinat on kirjoitettuna ja kielellisesti huollettuna jo, vain loppusilaus puuttuu.)

Eli TATTADAA!

Siinä se on, olkaa hyvä. Meidän kirjan kansi.

Terveisin Minna

Kuoro laulaa Tähdet pienet

Joulutervehdys

Kiitokset kaikille upesta vuodesta.

Kolmen päivän juhlaputki. Vol. 1

                        Joulukirkko

Herään unesta, luojan kiitos puhelinmyyjä erehtyi soittamaan keskellä päivää. Minä muuna hetkenä tahansa olisin kyllä sanonut suorat sanat, mutta nyt totean vain olevani kiireinen. Meillä on tänään joulukirkko ja olen luvannut tehdä voileipiä kirkon jälkeen olevaan kahvittelutuokioon Jutan luona. Aiomme käydä läpi myöskin kuulutustekniikkaamme vuosijuhliin Jutan kanssa ennen kirkkoa.

Sivelen kevytlevitettä leiville ja huomaan ostaneeni tummaa leipää liian vähän. Tungen tarvikekassiin varmuuden vuoksi vielä näkkäripaketin. Pakkaan tavarat autoon; soitin ja soittimen jalat, jatkoroikka, nuottiteline ja nuotit (olin ottanut kopiot kanttorillekin lauluistamme) nuottikansio, ja paljon leipien tekoon tarvittavaa. Olin ostanut riisikakkuja ja leiponut gluteiinittoman vaniljan makuisen kakun edellisiltana.

Lähden matkaan. Lähetän Arjalle, jonka otan kyytiin Kalamakista, viestin. Olen jo hiukan myöhässä. Kurvatessani Arjan kotiin muistan unohtaneeni voileivät jääkaappiin. Ääähhh. Arja kyytiin ja käännän suunnan takaisin Agia Marinaan.

Kun vihdoin pääsemme Jutan luokse olemme jo pahasti myöhässä aikataulusta. Jätän Arjan ja Jutan viimeistelemään voileipiä ja painelen tukka putkella kappeliin. Päivi siellä näkyykin jo odottavan. Inkku saapuu papin (Pertti Hell) ja kanttorin (Ville Karhula) sekä heidän vaimojensa kanssa. Aloitamme iänikuisen kokeilun kanttorin kanssa: Miten tämä nyt taasen toimiikaan. Kirkon uruista saamme vain surkean äänen, joten päätämme ottaa yhdistyksen urkuharmonin taas käyttöön.

Harjoittelemme laulut: Heinillä härkien kaukalon, Me käymme joulun viettohon ja Vuosi vanha vaipui hautaan. Kappelissa on upea akustiikka. Kokeilemme kanttorin kanssa myös huomisen juhlan lauluja. Ihanaa kun on säestys. Huomaamattamme kirkkoon on tullut kansaa ja kellokin on jo seitsemän; aika aloittaa jumalanpalvelus. Se etenee normaalisti, välillä kuoro laulaa ja välillä laulamme yhdessä. Lopussa laulamme kauneimmat joululaulut. Äänemme kiirivät kappelin kupolikatossa ja sieluni valtaa rauha, on hyvä olla.

Lähtiessämme huomaan Inkun jääneen jyskyttämään ovea. Voi ei, vetäessään oven kiinni kappelin avaimet jäivät lukkoon sisäpuolelle. Alkaa suunnaton sähellys. Soitellaan sinne ja tänne, tarvitsemme lukkosepän avaamaan oven. Lukkoseppä saapuukin, mutta ovi ei aukene hänenkään konsteilla. Sitten soitellaan jo katolisen kirkon papille, onko kenties vara-avainta. Hänen äänestään kuuluu ihan selvästi; voi noita blondeja. Vara-avain on olemassa jollakulla naapurilla. Hän ei ole paikalla, mutta lupautuu tulemaan aamulla aukaisemaan kappelin oven. Lähdemme vihdoinkin kahville Jutan luo.

Toisille, jotka olivat menneet edellä, näyttää kelvanneet voileivät ja muut tuomamme antimet. Ryystän kahvia ja keskustelen toisten kanssa. Juttelu on leppoisaa ja kulkee omia vapaita polkujaan. Puoli yhdeltätoista huomaan olevani jo aivan poikki ja tiedän huomenna olevan pitkän päivän edessä. Kerään tavarani ja Arjan autoon ja lähden kotia.

P.S Kirkko saatiin auki seuraavana aamuna ja avain palautettua onnellisesti katoliseen kirkkoon.

Kuoro laulaa. Minna ei mahtunut kuvaan.

Kirkkokansaa.

Tarijoitsijana tällä kertaa Minna