Avainsana-arkisto: rotko Kreetalla

Kallikratiksen rotko.

Sunnuntaina 23.3 Retyläiset järjestivät retken Kallikratiksen rotkoon. Haniasta ei tällä kertaa lähtenyt matkaan kuin Minna, Mirjam ja Jussi. Kirjoituskurssi on pitänyt monia meistä kiireisinä ja joillakuilla oli polviongelmia. Kallikratiksen rotko kun on myös vaikeampi kuin syksyllä kävelemämme Sirikarin rotko.

Kallikratiksen rotkon löytää täältä: https://www.google.gr/maps/place/Καλλικράτης Sainkohan tuon oikein? No varmasti perästä kuuluu.

Me Hanialaiset oltiin ajoissa, mutta tavoillemme uskollisina jokin piti mennä pahasti pieleen. Eli odottelimme onnellisina Retyläisten bussia väärässä risteyksessä.

Urheat sankarit väärällä pysäkillä.

Urheat sankarit väärällä pysäkillä.

Sitten alkoikin bussin etsiminen. Puhelinnumerot olivat hukassa ja kun vihdoin Teija sai minuun yhteyden, en saanut oikein tolkkua bussikuskin selityksestä.

Reetallekin yritin soittaa, ei senkään selitys sujunut. Lopulta löysimme lähinnä yrityksen ja erehdyksen kautta bussin. Ja Minnalla herrrrrmot riekaleina.

Anna kertoi matkastamme heti alussa suomeksi ja ruotsiksi. Niin suivautunut olin kuitenkin itseeni, etten pystynyt edes kuuntelemaan.

Pikkuhiljaa kuitenkin upeat maisemat saivat myöskin minut keskittymään niihin. Kuinka kaunis maisema rauhoittaakin.

Korkealla mennään. Katso talojen kokoa.

Korkealla mennään. Katso talojen kokoa.

Pilvet söivät vuoria auringonpaisteessa.

Pilvet söivät vuoria auringonpaisteessa.

Itse rotko on todella kaunis, joskin huonojalkaisille en suosittele. Kivet jalkojen alla saattoivat pyörähdellä ja paikoin polku kulki korkeallakin. Koko ajan piti olla tarkkana. Anna kertoi ihania kukkien nimiä, joten saimme matkasta silläkin lailla enempi irti.

 

Varovasti

Varovasti

Sitten kamerastani loppui patteri ja näpsin kuvia kännylläni. Hiukan huonolaatuisia.

Karua maisemaa

Karua maisemaa

Kävelijöitä

Kävelijöitä

Libyan meri häämöttää. Matkaa on kuitenkin vielä jäljellä.

Libyan meri häämöttää. Matkaa on kuitenkin vielä jäljellä.

Viimein olimme saaneet rotkon käveltyä. Luulen, että monilla muilla oli samanlainen olo kuin minulla: Ylpeä saavutuksestani, kaiholla jo muistelin upeita maisemia.

Loppupään osoiteviitta sellaisille, jotka haluavat kulkea ylös rotkoa. Me tulimme alaspäin.

Loppupään osoiteviitta sellaisille, jotka haluavat kulkea ylös rotkoa. Me tulimme alaspäin.

Kauniit kiitokset Retyläisille. Mihin mennään ens kerralla?